Antti Kökkö

Valtuutetulla täytyy olla visio siitä minkälaiseksi ja minkälaisena hän haluaa kuntansa tai kaupunkinsa olevan. On selvää että asioita yleisesti halutaan aina parantaa, paremmat koulut, paremmat sairaalat, parempi liikenne jne, mutta ilman visiota ei ihmisille anneta varsinaista syitä asua juuri Riihimäellä. Edellä mainitsemani asiat kun ovat jokaisen kunnan ja kaupungin tavoitteena.

Riihimäki ei ole Hämeenlinna tai Lahti, saati Tampere tai Helsinki, eikä kannata tai tarvitse olla. Sen sijaan se on kaupunki joka on noiden kaupunkien läheisyydessä, mutta pienempi. Monet ihmiset arvostavat pieniä kaupunkeja joissa liikaa melskettä ei ole, asuminen halvempaa, mutta tylsyyteenkään ei kuolla.

Sitä Riihimäki voi ja kannattaa olla. Meiltä on hyvät ja suhteellisen toimivat yhteydet Hämeenlinnaan, Helsinkiin ja Tampereelle ja kohtuulliset myös Lahteen. Ihmiset voivat niissä käydä asioimassa tarvittaessa Riihimäeltä kätevästi. Riihimäen tuleekin keskittyä kaikenlaisen lisän haalimisen sijasta asioiden toimivuuteen ja riittävyyteen. Siihen me pystymme ja siihen meidän kannattaa tässä maantieteellisessä asemassa panostaa.

Miten tälläistä visiota sitten rakennetaan? Se edellyttää vaikuttamista kaupungin yksilöllisiin ominaisuuksiin ja kehittää niitä paremmaksi. Mainitsen tässä pari asiaa joihin olen erityisesti kiinnittänyt huomiota.

Kaupunki on parin viime vuoden ajan elänyt murrosta isojen kauppahallien tulemisesta johtuen. Tällä hetkellä keskusta tuntuu osittain autioituvan. Kaupungin kannattaakin tästä eteenpäin panostaa siihen, että tyhjille kauppapaikoille saataisiin pieni- ja keskisuuria, esim. tiettyihin asioihin erikoistuneita yrityksiä tulemaan Riihimäelle. Näin saamme ihmisille valinnanvaraa kauppahallien ja pienkauppojen välillä. Yhtenä konkreettisena tekona tämän edistämisessä olisi Graniitin aukion muuttaminen ainoaksi toripaikaksi Riihimäellä. Tällä hetkellä Riihimäen tori joka sijaitsee linja-autoaseman vieressä, on auttamattomasti paikassa jossa kunnon torielämää ei pääse syntymään.

Opiskelijat tulee nähdä hyvänä voimavarana jo nyt eikä vasta tulevaisuudessa. Kaupungin kannattaisikin jatkossa kaikissa projekteissaan missä vain on mahdollista ja järkevää ottaa opiskelijoita mukaan tekemään niitä työharjoittelun muodossa. Riihimäen kohdalla, opiskelualat huomioonottaen, tällaisia tehtäviä voisi olla esimerkiksi kaupungin markkinoinnin suunnittelu, esittelymateriaalin tekninen toteuttaminen tai liikenteen suunnittelu. Varsinkin Riihimäelle tulleen uuden liikennealan koulutusohjelman hyödyntämismahdollisuuksia tulee kartoittaa kunnolla.

Löytämällä niitä asioita mitä Riihimäki voi ja kannattaa olla, voimme luottaa tulevaisuuteen ja luomme ihmisille erityistä viihtyisyyttä. Muutoin elämme vain kinastelussa siitä mihin kaikkeen rahaa riittää ja mihin ei.

Lauantaina 4.10 oli Riihimäen Kokoomuksen kampanjakahvilan, avajaiset. Sää olisi saanut olla parempi, mutta pakko kyllä sanoa että tunnelma oli innostunut kaikilla paikalla olevilla ehdokkailla ja mukavasti pääsi juttelemaan ihmisten kanssa jotka halusivat tulla meitä ehdokkaita testailemaan.

Pidempipuoleisia keskusteluja kävin kolmen henkilön kanssa. Mukavasti ajatukset menivät varsin yhteen heidän kanssaan. Silloin tulee mukava tunne että ollaan oikealla asialla. Yrityksiä houkuteltava enemmän keskustaan, uutta julkisrahoitteista teatteria ei tarvita eikä kaupungilla olisi siihen varaakaan ja veroäyriä ei koroteta kuin vasta viimeisenä keinona, koska se tie on vaarallinen yksityiselle taloudelle joka terveen tulopohjan kaupungille viimekädessä luo.

Erityisen ilahtunut olen siitä, että äänestäjät eivät todellakaan odota pelkkää vakuuttelua siitä kuinka ehdokas lupaa lisää rahaa kaikenlaiseen kivaan. Selvästi oli aistittavissa asenne jossa ymmärretään että ihan sen perusäänestäjänkin, kaupunkilaisen, tulee olla työllään olla kaupungin kehittämisessä mukana ja kaikkeen ei aina ole varaa. Täytyy tiedostaa mikä on realistista ja järkevää eikä heti olla lupaamassa asiaa joka vain kuulostaa kivalta. Todella hienoja esityksiäkin asioiden kehittämisestä sain kuulla, esimerkiksi terveyskeskuksen byrokratiaa esitettiin siirrettävän enemmän yhden luukun malliin, kun kertoivat kuinka hassusti se tällä hetkellä tuntuu toimivan. Tällaisia, teknisiä esityksiä ja toiveita on mukava ottaa vastaan ja ilomielin yrittää hoitaa niitä kuntoon. Olisikin mukavaa jos enemmän keskityttäisiin entistä enemmän (toki sitä tehdään nytkin jonkin verran) politiisessa keskustelussa siihen, kuinka asioita hoidetaan teknisesti.

Loppupeleissä kaikki haluavat aina hyvät palvelut kaikille ihmisille. Sen takia pelkkä listaus kuinka 100+1:tä asiaa parannetaan ja ovat tärkeitä ei hirveästi äänestäjälle anna. ”Tarvitseeko terveydenhoito lisää panostusta?” No ainahan terveyttä kannattaa lisätä!